Karate on japanilainen kamppailulaji, joka perustuu puolustautumiseen hyökkääjän voimaa hyödyntäen. Karaten sukulaislajeja jujutsua ja judoa on harjoitettu Kiinassa ja Japanissa satojen vuosien ajan ja lajeihin liittyviä itsepuolustustekniikoita on kuvattu jo muinaisissa ruukuissa, joten lajin perinteet ovat todella kaukana ihmisten historiassa. Karatea nykyisessä muodossaan on kuitenkin harjoiteltu vasta 1900-luvulta lähtien ja se sai alkunsa Okinawan saarelta Japanista. Heti kun laji rantautui Japaniin se otettiin myös osaksi okinawalaisten koulujen liikunnanopetusta ja esiteltiin suurelle yleisölle. Japani oli tuohon aikaan valmistautumassa sotaan ja karaten arveltiin olevan hyvä keino parantaa kansalaisten kuntoa ja lisätä taistelutahtoa. Kuitenkin karateen, kuten kaikkiin itämaiseen kamppailulajeihin kuuluu olennaisesti myös henkinen puoli, vaikka lajin pääteemat ovatkin taistelu ja itsepuolustus. Jatka lukemista ›

Aikido on Japanista alkunsa saanut kaiken ikäisille ja kokoisille budolajeista kiinnostuneille sopiva harrastus. Lajin nimi tulee kolmesta japanin kielisestä sanasta: ai, joka tarkoittaa harmoniaa, ki, joka tarkoittaa energiaa tai henkeä ja do, joka tarkoittaa polkua, järjestelmää tai tietä. Aikido on japanilaisista taistelulajeista uusin, moderneimman näköinen ja ylpeä lajiin sisältyvistä henkisistä arvoista.

Jatka lukemista ›

Wushu on kiinalainen perinteinen urheilulaji, jossa yhtä tärkeinä pidetään sekä sisäistä että ulkoista harjoitusta. Sanana kiinaksi wushu tarkoittaa sotataitoa ja Kiinassa onkin satoja erilaisia wushu-lajeja. Wushuun kuuluvat mm. erilaiset nyrkkeilylajit, kuten shaolinquan, changquan, nanquan, taijiquan, xingyiquan ja baguazhang, sekä lajit, joissa käytetään aseita, kuten miekkaa, sapelia, keihästä ja keppiä. Wushu koostuu erilaisten kamppailuliikkeiden yhdistelmistä. Tärkeimmät harjoittelumuodot ovat liikesarjat (taolu) ja ottelut (sanshou).

Jatka lukemista ›